”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”, senaattori Kyösti Kallio puhui Nivalan kirkon täyttäneille kuulijoille 5.5.1918.

Sata vuotta sitten Suomi oli jakaantunut kahtia. Ideologiset erot olivat johtaneet aseellisiin yhteenottoihin. Kyösti Kallion puhe toukokuussa 1918 jäi historiaan, sillä hän oli ensimmäinen poliitikko, joka puhui julkisesti yhtenäisen kansakunnan puolesta.

Sovinnonpuheesta tuli toukokuussa kuluneeksi 100 vuotta. Sen kunniaksi järjestettyyn juhlaan osallistui järjestäjien tietojen mukaan yli 500 henkilöä. Kutsuvieraina oli myös runsaat 60 suvun edustajaa.

Päivä alkoi juhlallisesti Nivalan kirkkomaalla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö laski seppeleen Kyösti Kallion haudalle, jonka jälkeen oli Kallion suvun vuoro. Seppeleen laskivat suvun puolesta suvun vanhimpina Jorma Kallio ja Tapani Saalasti sekä sukuseuran puolesta Minna Pajamies. Pääministeri Juha Sipilä laski seppeleen vuoden 1918 muistomerkille. 

Kyösti Kallion koululla järjestetyssä juhlatilaisuudessa kuultiin vaikuttavia puheita tasavallan presidentiltä, pääministeriltä, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vuolteenaholta, Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtaja Pekka Perttulalta sekä Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmelta. Lisäksi kuultiin musiikkiesityksiä mm. Lapin sotilassoittokunnalta. Suuren suosion sai myös 160 lasta käsittävä Nivalan lasten juhlakuoro.

Sovinnonpuheen juhlan järjestäjinä olivat Kyösti ja Kalervo Kallion museosäätiö, Nivalan kaupunki, ja Nivalan seurakunta.

Aloituskuvan kuvateksti: Museosäätiön puolesta käytännön talkoissa olivat erityisesti Toni Saalasti (kuvassa vuoden 1918 muistoseppeleen kanssa), Merja Saalasti (tasavallan presidentin seppeleen kanssa) ja Leena Isokoski (suvun seppeleen kantaja).