Kallio-suku

Svinhufvud, Kallio ja Mannerheim ammunnan MM-kisoissa vuonna 1937.

Tasavallan presidentti, ministeri ja poliitikko Kyösti Kallion henkilöhistoriaa sekä hänen poliittista toimintaansa ja saavutuksiaan on käsitelty lukemattomissa julkaisuissa, kirjoituksissa ja tutkielmissa. Hänen poliittinen uransa alkoi vuoden 1904 valtiopäiviltä ja päättyi dramaattiseen menehtymiseen Helsingin rautatieasemalla 19.12.1940.

Heikkilän isännän, aviomiehen ja isän tuntoja on niin ikään säilynyt hänen ja puolisonsa Kaisa Kallion laajassa kirjeenvaihdossa. Nämä on kirjaksi koonnut Maria-Liisa Kallio, Kyöstin ja Kaisan pojantytär.

Kyösti Kallio (Gustaf Kalliokangas) syntyi Kontion vanhaan talonpoikaissukuun 10.4.1873 Ylivieskan Niemelän kylään. Heikkilän isännäksi Nivalaan hän siirtyi 22-vuotiaana vuonna 1895. Avioliitto Pirttiperältä kotoisin olevan Kaisa Nivalan (28.5.1878-24.11.1954) kanssa solmittiin vuonna 1902.

Kyöstille ja Kaisalle syntyi kuusi lasta: Vieno (1903-1938), Veikko (1906-1980), Kerttu (1907-1995), Kalervo (1909-1969), Kaino (1911-2001) ja Katri (1915-2008). Lapsista Vieno menehtyi ilman jälkeläisiä. Pariskunnan jälkeläiset jakautuvat viiteen sukuhaaraan, jotka ovat edustettuina
Kyösti ja Kaisa Kallion sukuseura ry.:n hallituksessa.

Perhe Heikkilässä vuonna 1920.

Kyösti ja Kaisa Kallion koti, Heikkilän tila Nivalassa on elävä maalaistalo. Tilan isäntinä Kyösti Kallion jälkeen toimivat poikansa Veikko Kallio (1906-1980) ja pojanpoikansa Jouko Kallio (1939-). Nykyinen isäntä Juha Kallio, Kyösti Kallion pojanpojanpoika, jatkaa maatilan työtä oman perheensä kanssa.

Heikkilä vuonna 1937. Päärakennus on vuodelta 1897.